Kiellä mua kovempaa.

Kirja: Rivo Satakieli
Naputteli: Leena Lehtolainen
Teema: Tuottavien asiakassuhteiden luominen
Nappeja: 3, kiitos.

Luin Leena Lehtolaisen kirjaa Rivo Satakieli ja mietin, että miksi tällainen härski rikosdokkari menestyy niin hyvin. Lehtolaisen kirjat, joista Maria Kallion dekkarit lienevät tunnetuimpia, ovat olleet suosittuja jo pitkään. Rivo Satakieli on ensimmäinen, jota itse olen lukenut ja ymmärtääkseni kaikki Maria Kallion dekkarit eivät käsittele seksiä yhtä räikeästi kuin tämä. (Suoritin asiasta jopa lyhyen tutkimuksen wikipediassa.) Tässä dekkarissa kuitenkin lukija pääsee uppoutumaan luvallisesti synneillä ja perinteisesti kielletyillä ajatuksilla leikittelyyn.

Elämäänsä kyrpiintynet ihmismassat kaipaavat piristystä, tarkoitusta, jännitystä elämäänsä. Rivo Satakieli heittelee kansakuntien kiellettyjä unelmia ja vainottuja vihanaiheita lukian silmille ammattimaisen hienovaraisesti. Sivua uudestaan ja uudestaan kääntävä ihmismieli janoaa lisää, aina vain lisää. Mutta miksi?

Lehtolaisen romaaneihin, (tai siis ainakin Rivo Satakieli) on helppo samaistua, koska ne tapahtuvat oikeilla paikoilla oikeassa maailmassa. Ihmiskuvaukset ovat surullisen todellisia tai ainakin todentuntuisia. Tätä kaikkea on helppo uskoa. Teoksessa on selvästi koitettu tuoda esiin hahmojen aitous. Erilaiset hahmot reagoivat samaan asiaan eri tavoin, jotenkin häiritsevän aidolla ja nykyäänkin ajankohtaisella tavalla. Toiselle nimetön pahoinpidelty nainen on "Neiti X" ja toiselle suoraan "yks ryssänhuora". Minuun kolahti tässä tämän päivän maahanmuuttokeskustelut ja niiden samankaltaisuus. Kulttuurikin on esitetty jo vuonna 2005 tyylikkäästi nyky-uutisia mukailevasti "Raha on päättäjille tärkeämpää kuin ihmisten hyvinvointi." Teksti tuntui siis ajankohtaiselta.

Elämä on Kabaree!
http://taikalyhty.livejournal.com/4357.html

Hyvä yritys on kuin hyvä kirja. Sen tarina on kiehtova, sen tyyli on aito, se on ajankohtainen ja sen sanomaan voi samaistua. Parhaassa tapauksessa molemmat tarjoavat uusia elämyksiä. Toisaalta kirjat saattavat myös olla jonkinlainen SoMen esimuoto - ihmiset pääsevät työntämään nenänsä toisten asioihin ja pyörittelemään likaisia ja kipeitä asioita ilman vastaansanomista. Toisaalta näihin hahmoihin ja tilanteisiin voi myös samaistua ja oppia itsestään.

Hyvät kirjat tuovat elämäämme jännitystä ja mielekkyyttä, mitä siitä muutoin ehkä puuttuu. Hiljattain julkaistu megalomaanisen suosittu teos ja elokuva 50 Shades of Grey kertoo tarinaa naisen tutustumisesta BDSM:n maailmaan. Vaikka kyseessä voisi olla antikvariaatin likaiselle osastolle eksynyt lihankatkuinen pornoteksti, se on saavuttanut suurta suosiota maailmanlaajuisesti lähestymällä aihetta kenties hienovaraisemmin. Tässä kohtaa myönnän, etten ole lukenut kirjaa, mutta olen nähnyt elokuvan.

Joka tapauksessa uskon, että molemmat näistä teoksista käsittelevät jossain määrin rahvaalta kansalta kiellettyjä asioita hyvin inhimillisellä ja helposti lähestyttävällä tavalla. Juurikin se, että aihe on "väärin" ja yleisessä hyväksynnässä "kiellettyä" tekee siitä niin kiehtovan niin monille. Tämän ei pitäisi tulla uutisena kenellekkään: jos meiltä kielletään asioita, tahdomme tehdä niitä entistä enemmän. Tästä syystä esim. kieltolaki koki kovan kohtalon, tästä syystä teinit karkaavat kotoa, tästä syystä Raamatun Eevakin ehkä poimi turmiollisen omenan ja tästä syystä tuhannet bisnesoppaat kehoittavat pyytämään luvan sijasta anteeksi. Kielletyt asiat kiehtovat, joten tabuilla on ihmiskunnan historiassa tahkottu rutkasti rahaa uskaltavien kirstuihin.

Ihmisen mielikuvitus on todella vahva ja se kehittää usein parempia tarinoita kuin kirjailija voi kertoa. Ehkä juuri siksi suorasanaiset panoromaanit eivät menesty yhtä hyvin kuin härskejä juttuja käsittelevät rikosromaanit. Kuvittelemme varmasti hyvin erilaisen tilanteen kun luemme:

Astun huoneeseen. Seksin tuoksu leijailee levällään olevista lakanoista. Seinään on kirjoitettu 'Apua'.

Tekstiin suhtautuminen vaihtuu myös, jos sen kertoo rikoskomisario Maria Kallio taikka piiskaamisleikkeihin tutustuva "Ana" Steele. Jos sen sijaan kertoisimme tarkkaan mitä puhuja näkee, kokee, haistaa ja mitä on tapahtunut, mielikuvamme olisi huomattavasti samankaltaisemmat. Kyseessä on ns. jäävuoritekniikka, jossa koko tarinasta kerrotaan vain pieni osa ja jätetään loput lukijalle.

Tarkoitukseni ei ole käsitellä kirjoittamisen käsitteitä turhan syvällisesti, joten esittelen vielä muita tabuihin yhdistettäviä menestystuotteita. The Beatles -yhtye villitsi musiikillaan ja aivan sopimattoman pitkillä hiuksillaan. Elvis sai sydämet pamppailemaan nuorilla neidoilla ihastuksesta sekä kukkahattutädeillä stressistä laulaessaan romanttisia balladeja ja keikuttamalla lanteitaan esiintyessään eestaas kovinkin syntisesti. Rock- ja Metal-musiikin harrastajia on syytetty saatananpalvonnasta ja yleisestä pahuudesta. Punkkarit ovat perinteisesti ajaneet anarkistisia perjaatteitaan. Näin helposti on esimerkiksi musiikin historiasta löydettävissä yleisiä tabuja rikkovia tahoja, jotka ovat saavuttaneett oman aikakautensa suosiota. Tietenkään pelkkä tabujen rikkominen ei tee persoonasta suosittua. Tiedän yhtyeitä, jotka teurastavat eläviä vuohia esiintyessään ja no... onhan noita joka veneeseen. Näistä ei tosin ole suurempi yleisö kuullut, niiden muiden menestystekijöiden puuttuessa.

Kirjoitin juuri sekalaisia ajatuksia siitä miksi kielletyn tarjoaminen voi kannattaa ja mikä saattaa tehdä kirjasta ja/tai elokuvasta suositun, mutta äkkiseltään en sanonut mitään liiketaloudellisesti selkeää.

Olen vouhkannu näistä asioista näissä esseissä jo moneen kertaan yksityiskohtaisesti, joten esittelen nämä kauniina rykelmänä. Nämä tekevät sekä pornoromaanista ja pörssiyrityksestä suositun ja menestyvän:
Aitous, ajankohtaisuus, kiehtova tarina, sanomaan voi samaistua, elämyksiä, kiellettyjä asioita hienovaraisesti, inhimillisyys, helppo lähestyttävyys.

Tämän lisäksi ihmisen mielikuvitus on vahva, joten yrittäjänä meidän kannattaa tehdä vain pieni osa ja jätetään loput asiakkaalle. Kysy vaikka IKEAlta.

Just do your own thing.

Kirja: Kiltti tyttö ei pääse pomoksi - 101 tapaa hävitä miehelle
Kirjannut: Lois P. Frankel
Teema: Asiakkaan ja liiketoimintaympäristön tuntemus
Pojot: 2

Ei täällä kukaan oikeasti tiedä mistään mitään. Monet luulevat omien ajatustensa olevan ainoita oikeita ajatuksia ja tyrkyttävät niitä muille, vaikka he eivät tiedä asioista sen enempää kuin kukaan muukaan. Ihmiset saattavat sanoa samasta asiasta päinvastaisia kuvauksia ja silti olla molemmat oikeassa.

"Kiltti tyttö ei pääse pomoksi" kertoo lyhyesti sanottuna asiallisesta toiminnasta. Naiskirjailija tekee sen syyllistäen muita naisia saamattomuudesta ja väärin tekemisestä. Kirjailija on myös helposti ymmärrettävissä ristiriitaiseksi omissa ohjeissaan. Hän kehoittaa jutustelemaan työtovereiden ja esimiehen kanssa niitä näitä, jotta kehitämme tuttavallisemman suhteen heihin ja saamme helpommin ylennyksiä ja palkankorotuksia. Toisaalla hän kehoittaa välttämään henkilökohtaisista asioista puhumista sekä esittämään asiansa kiteytetyn jämäkästi ja jopa välttämään pidetyksi tulemista (joskin järjen rajoissa).

Sivulla 193 hän kehoittaa välttämään palautteenannossa kerrosvoileipämetodia, jossa yksi negatiivinen palaute kerrotaan kahden positiivisen palautteen välissä. Luin vastikää teoksen 'Onnistuminen on joukkuelaji', josta kirjoitin esseenkin, jossa nimenomaan suositeltiin tätä metodia.

Frankelin kirja kertoo samoja asioita kuin niin moni muukin menestymiseen ohjaava teos. Ilmaise mielipiteesi suoraan, kysy jos on kysyttävää, älä pyytele lupia, ota muut ympärilläsi huomioon, mutta muista, että oma napa on tärkein. Huomattavia asioita elämässä on myös se, että ihmiset ohjeistavat toisiaan toimimaan tietyillä tavoin, jotka eivät välttämättä ole samoja tapoja kuin joilla he itse toimivat. Tällä tavalla luodaan valtaa. Maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät elä niinkuin saarnaavat. Nostan esimerkiksi Frankelin kirjan: siinä on sisältöä yhtä paljon kuin otsikoitakin. Niiden oheen lisätyt tarinat tuntuvat lähinnä turhanpäiväiseltä löpertelyltä. Toki, montakohan kertaa olen tähänkin blogiin kirjoittanut siitä kuinka tarinat ovat hyvä tehokeino...

Kun sinusta tuntuu, että jokin asia pitää hoitaa tietyllä tavalla, tee se. Jos päätös on taloudellisesti tai muutoin mittava, voit toki kysyä muilta mielipiteitä asiasta, mutta harva tietää asiasta oikeasti yhtään paremmin kuin sinäkään. Parhaimmillasi saat vertaistukea ja pitäydyt alkuperäisessä suunnitelmassasi, pahimmillaan sinua ohjataan tekemään jotain aivan muuta, jolloin vain eksyt itse asiasta.

Kun luin Lois P. Frankelin 'Kiltti tyttö ei pääse pomoksi' -kirjaa, mieleeni muistui eräs video, jossa ihmiset antavat itseään nuoremmille elämänneuvoja. Tämä video kiteyttää mielestäni ison osan kirjan sisällöstä.

Dear 91-year old,
Don't listen to other peoples advice,
nobody knows what the hell they're doing.
Just do your own thing. That's the way I see it.

Signed a 93-year old

Tekemisen ilosta kannattaa tehdä

Materiaali: YouTube, Yle Areena. Linkit listattu tekstin alle.

Teema: Asiakkaan ja liiketoimintaympäristön tuntemus
Pisteet: Tahdon vähintään kaksi.

-------------------------------------
Google valloittaa hiljalleen maailman internetin välityksellä. Käytän Google Chrome -selainta, Googlen sähköpostia ja Googlen hakupalvelua. Käytän Googlen nykyään omistamaa YouTube-palvelua sekä tätä blogisivustoa, jota sinäkin nyt luet. Googlella on jopa Facebookin kanssa kilpaileva alusta Google+, joka ei tosin ole tainnut suuremmin saada suosiota. Kaikkien näiden sivustojen palveluja voi kätevästi yhdistellä suureksi SoMe -kokonaisuudeksi. Kaikki nämä kuluttajille suunnatut palvelut ovat ilmaisia käyttää. Itseasiassa tehokkaalla Googlen palvelujen yhdistämisellä on mahdollista tehdä jopa rahaa. Tämä essee käsittelee YouTube -sisällön avulla oman rahakirstun täyttämistä.

Suurista lupauksista huolimatta olen tällä hetkellä erityisen pettynyt Googleen. Käsittämättömistä syistä monet osat käyttämistäni palveluista eivät toimi. Päällimmäisenä esiin nousee Googlen AdSense-palvelun kanssa taisteleminen. AdSense on palvelu, jolla voi laittaa omalle sivustolleen muiden mainoksia ja saada sitä kautta vähän liksaa. Jos AdSense -palvelua tahtoo käyttää jossakin käyttämässään Googlen sivustossa, esimerkiksi Bloggerissa tai YouTubessa, tulee näiden eri palvelujen tilit yhdistää toisiinsa asianomaisilla sivustoilla. Tässä kohtaa olen kohdannut ainoastaan ongelmia. Kumpaakaan yllämainituista en ole saanut toimimaan, vaan monetisaatiossa on ollut jotakin teknisiä ongelmia. Viimeisimmäksi YouTube ilmoitti, että "Tämä toiminto ei ole saatavilla juuri nyt." Mainokset sain kyllä, mutta tilien yhdistäminen ja tätä kautta hyöty itselleni ei onnistu.

Noh, oli miten oli. Puhutaan sitten YouTuben teoreettisesta rahastamisesta.

----------------------------------------

Edellisessä esseessäni kirjoitin siitä kuinka hyvä musiikki myy itse itsensä ja siihen tulisi ensisijaisesti panostaa. Joskin tämä pitää paikkansa, se tuskin myy itseään jos se vain pölyttyy pöytälaatikossa tai kovalevyllä. Jollain tapaa sitä tulee siis tarjoilla yleisölle. Kuuntelin eilen Jarkko Martikaisen luotsaaman radio-ohjelman, jossa haastateltiin kahta hyvin erilaista muusikkoa siitä mitä kaikkea pitkä taiteilijaura kysyy. (Kuuntele tästä).  Ohjelmassa tuore muusikko Jannika B. kertoi itsekin luulleensa hyvän musiikin riittävän, mutta todenneensa nykyään varsinkin sosiaalisessa mediassa markkinoinnin olevan erittäin suuressa osassa nykymusiikin ulosannissa. Yleisön kanssa pitää pystyä kommunikoimaan ja osallistumaan sekä täytyy antaa yleisön osallistua.

Olen aikaisemmassa esseessäni puhunut myös siitä kuinka ilmaiseksi antamalla voi tehdä rahaa. Katsokaa vaikka Googlea, joka antaa käytännössä kaiken ilmaiseksi, mutta on yksi nykymaailman suurimpia yrityksiä. Hyvä on, päätän luoda sisältöä ja julkaista sen YouTubessa. Jakelen sitä täysin ilmaiseksi kaikkien vapaaseen käyttöön. Miten voin hyötyä tästä? Katsotaan asiaa kahden aikaisemmin julkaisemani videon kautta. (Motivaatiohumppa sekä musiikkivideo.)

Ensinnäkin tällaisella videolla voi myydä itseään ja omia palvelujaan tai tuotteitaan. Tein Motivaatiohumpan ensisijaisesti koulutehtävänä, mutta sen lisäksi se kantaa sekalaisia taka-ajatuksia. Teen monenlaista musiikkia, joten humppa toimii referenssinä yhdestä mahdollisuudesta. Video toimii referenssinä myös alkeellisista videoeditointi-kyvyistä. Julkaisin materiaalin Facebookissa tavoitteenani saada sille näkyvyyttä. Julkaisin sen oman seinäni lisäksi oman opiskeluyhteisöni sivustolla. Tätä kautta uskon löytäväni videon asiasisällöstä ja opetusmahdollisuuksista kiinnostuneita tahoja. Lähetin videon opiskeluyhteisöni ylijumalille eli valmentajille tai tuttavallisemmin opettajille. Kuvittelen ja toivon heidän käyttävän videota opetusmateriaalina ja esittelevän sitä tuoreille opiskelijoille vuosi vuoden jälkeen. Toivossa on toki hyvä elää.

Tällä tavoin kehittämällä itselleni nimeä esimerkiksi opiskeluyhteisössäni, petaan itselleni mahdollisuutta tulla kutsutuksi puhumaan yhteisölle näistä asioista. On mahdollista, että kehittäisin itsestäni hyvän puhujan ja esiintyjän ja saisin tätä kautta itselleni töitä, tuloja ja tunnettuutta. Tunnettuus taas lisäisi SoMe-materiaalini yleisöä, josta syntyy jatkuvasti kasvava kehitysspiraali. Luomalla nimeä ja fanikantaa voi vaikka aloittaa tai osallistua tv- tai radio-ohjelmiin ja tahkota sitä kautta ruuan pöydälle.

Luomalla mielenkiintoista materiaalia tavoittaa ihmisiä. Ihmisten tavoittamisesta voi olla monenlaista hyötyä. Esimerkiksi yllä linkkaamani toisen musiikkivideon avulla sain yhtyeellemme yllättäen innokkaan valo- ja videokuvaajan. Aikaisemmista SoMessa huuteluistani huolimatta, en ollut löytänyt lähialueelta edes vähän osaavaa harrastelijaa, joka olisi aidosti kiinnostunut toimintaamme osallistumisesta. Julkaisemalla itsetekemääni materiaalia ja rohkaisemalla katsojia osallistumaan materiaalin tekemiseen, katsoja osallistui. Profit ja win-win.

Ilmaisella youtube-videolla voi jopa luoda tuotteita! Katso esimerkiksi alla oleva video. Aikaisemmissa videoissaan puhuja on heittänyt hauskaa läppää ja saanut yleisön rakastumaan (ja vihastumaan) videoihinsa. Suuren suosion johdosta puhuja on voinut teettää vitsistään T-paidan ja myy sitä nyt kaikille halukkaille! T-paidan teettäminen tuskin on ollut alkuperäinen ajatus videoita tehdessä. Puhuja tuntuu ennemmin markkinoivan omaa äänitysstudiotaan, joskin tekee sen opettamalla noviiseja äänityshommissa!

Noudattaen järkevää tulonlähteiden pirstaloimisen perjaatetta, kannattaa ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet: Brändin/nimen kehittäminen, yleisön suora osallistaminen, oheistuotteet, suora ja epäsuora markkinointi sekä jopa mainonta. Kaikkia näitä voi hyödyntää ja kaikista on mahdollista saada tuloja. Tasalaatuinen, laadukas ja yleisöä kiinnostava materiaali on kaiken A ja O. Sen lisäksi tarvitaan vain riittävästi näkyvyyttä. Parhaiten se syntyy tekemällä hyvää materiaalia, koska sellaista jaetaan eteenpäin ystävillekin. Yksi hyvä video yhdeltä käyttäjältä saa myös katsomaan lisää videoita samalta käyttäjältä. Tässä kohtaa siis enemmän on enemmän, kunhan laatu pysyy hyvänä.

Muuten, todennäköisesti en voi julkaista AdSensen mainoksia tällä sivustolla siksi koska linkkaan muuta kuin omaa materiaaliani oheen jatkuvasti. Minusta mielenkiintoinen sisältö on tärkeämpää kuin mainokset, eikö vain?

---------------------------------------------

Materiaali:
https://www.youtube.com/yt/creators/get-started.html
https://support.google.com/youtube/answer/72851
https://www.youtube.com/watch?v=Lze7MUs1QmE
https://support.google.com/youtube/answer/6162278
https://www.youtube.com/watch?v=gYvgWztm_00&feature=iv&src_vid=cUHAOzXBq-4&annotation_id=annotation_119353
https://creatoracademy.withgoogle.com/page/course/engage-bootcamp
https://www.youtube.com/yt/artists/
https://support.google.com/adsense/answer/76228

Sekä tekstissä mainitut lähteet:
http://areena.yle.fi/1-2113380
http://ossinkirjaesseet.blogspot.fi/2015/09/sisaisen-motivaation-johtaminen.html
https://www.youtube.com/watch?v=FuYw35LwPNk
http://jonikinnunen.kuvat.fi/kuvat/
https://www.youtube.com/watch?v=4qChNbzw4Dw

12 apinaa ne tanssii tänään

Kirja: Onnistuminen on joukkuelaji
Kirjoittanut: Ben Furman ja Tapani Ahola
Teema: Johtaminen ja yrittäjyys
Pisteet: 2


---------------------------------------


Sen sijaan että selittäisin miten hyödyllinen tai jotenkin pätevä yllä mainittu opus on, sovellan sen esittelemää reteaming-prosessia suoraan omaan elämääni, joskaan en yksin ole joukkue.



1. Kuvaa haaveesi
Aloitan suurimalkaisen mitäänsanomattomasti: Tahdon olla onnellinen. Tahdon tietää mitä onnellisuus on. Tahdon tietää mitä rakkaus on. (heh.) Luulen, että onnellisuus syntyy kun tekee itselleen tärkeitä asioita, elää rakastamiensa ihmisten kanssa ja on vapaa päättämään omasta elämästään.


Joskus haaveilen mökistä järven rannalla. Metsä on lähellä, luonto on ovella. Hymyilisin onnellisena kun pienet lampaat ja kanat heiluttelevat onnellisina heiluttimiaan, kun tuon heille sapuskaa. Lämmittäisin puulla rantasaunaan miellyttävän rentouttavat löylyt, kävisin järvessä virkistäytymässä. Saunan jälkeen istuisin terassilla soittamassa kitaraa ja laulelemassa lauluja. Miettisin elämää ja syntyjä syviä. Voisin istua rakkaani kanssa terassilla auringonnousuun asti.


Joinain iltoina kävisin keikkailemassa, soittamassa musakkihommia yksin tai yhtyeeni kanssa. Päivät saattaisivat kulua uuden tuotannon parissa, yksin luodessa tai yhtyeen kanssa keikkaillessa. Vähäiset keikkaliksat voisi toki laskuttaa firman kautta. Saman firman kanssa voisi tehdä muutakin, kuten tuottaa tekemääni orkestraalista musiikkia tai vaikka pelifirmalle tehtyjä äänitehosteita. Voisipa niitä ääniä haluta ostaa joku muukin.


Halutessani jätän kitaran terassille ja häviän rakkaani kanssa maailmalle. Seikkailen. Palaan joskus. Firma myy itse itseään, joskaan en vielä tiedä miten se tapahtuisi. Olen vapaa tekemään rakastamiani asioita rakastamieni ihmisten kanssa.



2. Aseta tavoite
- Perusta firma rahaliikennettä varten. Toiminimi käynee aivan hyvin.
- Kirjoita hyvää musiikkia. Opettele kirjoittamaan hyvää musiikkia. Hyvä musiikki on sellaista mistä tulee hyvä mieli tai kylmiä väreitä. Tiedät kyllä mistä puhun. Hyvä musiikki myy itse itsensä.
- Hanki asiakkaita. Yritysasiakkaat ovat äänien myynnille todennäköisempiä kuin yksityisasiakkaat. Hanki yritysasiakkaita.
- Opettele soittamaan. Se on jo sinällään rahan arvoinen taito. Taitavalle pelimannille löytyy aina töitä. Palkasta en tiedä.
- Pidä huoli että firma ei ole riippuvainen itsestäsi ja läsnäolostasi. Tämä voi olla musabisneksessä jännää hommaa.
- Hommaa pirun hyvä metsärantatontti tai jo valmis "vapaa-ajan asunto", kanna pihaan lampaita ja lämmitä sauna.


Valitsen näistä yhden, joka tukee muita tavotteita eniten. Niin ikään pohjatavoitteena toimii: "Kirjoita hyvää musiikkia."



3. Hanki kannustajia
Toistaiseksi olen julkaissut musiikkiani vain internetissä, sosiaalisessa mediassa. Tuotannon esittely on keskittynyt vahvasti facebookiin toistaiseksi. Tällä hetkellä minulla on muutama tuttava, joilta olen saanut lähinnä positiivista palautetta. Minulla on myös muutamia tuttavia, joilta saa rakentavaa palautetta ja muutama, jotka haukkuvat kaiken pystyyn tai ovat täysin välittämättä. Kannustajia siis löytyy.



4. Tiedosta edut
Hyvä musiikki myy itse itsensä. Mikäpä olisi helpompi tapa myydä. Ja kaiken lisäksi saa nauttia luovasta työstä.



5. Näe jo tapahtunut edistys
Olen kehittynyt musiikillisen harrastuneisuuteni aikana huomattavasti. Aloitin kuitenkin jo noin 12-vuotiaana opiskelemaan musiikkia. Enemmissä määrin oma tuotanto on alkanut noin 15 vuotiaana. Taso on jatkuvasti noussut, joskin noustavaa on vielä huomattavasti. Olen tehnyt omia julkaisuja.



6. Kuvittele tuleva edistys
Kuuntelukertoja, myytyjä julkaisuja, ulkopuolinen taho tahtoo soittaa musiikkiani



7. Totea tehtävän vaikeus
En ole sävellyskoulussa, enkä välttämättä sellaiseen pääsisi vaikka tahtoisin. En tiedä osataanko yksinkertaisemmissa kouluissa kertoa minulle mitään uutta. Ehkä? Joka tapauksessa kehittyminen itsenäisesti on erittäin vaikeaa. Saada kirjoittamani kappale toisen orkesterin soitettavaksi on vielä vaikeampaa.



8. Kasvata uskoa
Julkaisin vastikää laadultaan pari heikkoa musiikkivideota omaa tuotantoani. Toinen on saanut sanomastaan kohderyhmältä positiivista palautetta ja toinen sai valo-/videokuvaajan ottamaan yhteyttä ja tarjoamaan palvelujaan. Tekemiseni herättää mielenkiintoa ainakin jossain määrin, joten suunta ei voi olla täysin väärä.



9. Anna lupauksia
Show must go on, musiikki ei lopu koskaan, kävi miten kävi.



10. Tarkkaile edistystä
...No. Tehdään näin.



11. Varaudu vastoinkäymisiin
Todennäköisesti tuhlaan rahani, menetän ystäväni, epäonnistun ja joudun vararikkoon. Musiikilla eläminen on prkleen kovan työn takana.



12. Juhlista onnistumista
Pienet, suuret ja pääsi kokoiset onnistumiset ansaitsevat kaikki juhlistamista. Hyvästä sanoituksesta voi taputtaa itseään henkisesti selälle, toimivan kappaleen äänittämisen jälkeen voi ottaa illan vapaaksi ja nauttia elämästä rakkaimpiensa kanssa, kappaleen menestyminen ja rahallisen tulon seurauksena voi ottaa vaikka hyvin ansaitun oluen.

Oluen äärellä on hyvä haaveilla lisää tulevasta ja aloittaa tämä kierros ja prosessi alusta.
Koko elämähän on vain prosessi.

Konservatiivinen luovuus

Kirja: Luovasta ideasta innovaatioon
Kirjannut: Jorma Heikkilä
Teema: Johtaminen ja yrittäjyys
Kirjanoppia: 3 kpl

Ihmisiä on monenlaisia, toiset introvertteja eli sisään- ja toiset ekstroverttejä eli ulospäin kääntyneitä. Niin ikään siis introvertti tykkää vetäytyä omiin oloihinsa ja tehdä omia asioitaan omassa rauhassaan kun taas ekstrovertti on sosiaalinen, ihmiskontaktia ja näkyvyyttä hakeva. Kun työryhmässä on molempia tyyppejä, uusien asioiden toteuttaminen ei aina ole aivan helppoa.

Uusien asioiden toteuttaminen ja luovien ratkaisujen hakeminen ei tosin ole riippuvainen siitä kumpi vertti sattuu olemaan. Luonnollista luovaa alotteisuutta voi rajoittaa kolme luovuuden estettä: epäröinti, oikean tavan puolustaminen ja halu kontrolloida (Dundon 2002, Heikkilän 2010 mukaan). Tämä kolmijaottelu on selkeästi nähtävissä ainakin omassa bändiharrasteessani. Yhtyeemme tulee keskenään mainiosti toimeen, mutta lähestymme usein samoja asioita hyvin erilaisista näkökulmista.

Tällä hetkellä luova yhteisprosessimme toimii jotakuinkin näin:
- Henkilö 1. kirjoittaa/äänittää/soittaa riffin tai pari, esittelee ne muulle ryhmälle ja pyytää mielipidettä.
- Jos suhtautuminen tuotokseen on positiivinen, henkilöä pyydetään kirjoittamaan riffeille jatkoa, luomaan niistä jonkinlainen kokonaisuus, jota voisi edes hyvällä mielikuvituksella kutsua kappaleeksi.
- Jos suhtautuminen tuotokseen on negatiivinen, kaikille tulee yleensä paha mieli. Seuraavalla kerralla syntyy kuitenkin jotain erilaista, sitten kun se joskus tapahtuu.
- Kun kappaleella on jonkinlainen runko, yleensä kitarariffeistä koostuva, sille mietitään sitä tukevat rumpu- ja bassokitarastemmat sekä siihen sovitetaan jonkinlaista lyriikkaa.
- Kappaletta harjoitellaan yhdessä toimistolla eli bändikämpällä, jossa siihen saatetaan tehdä uusia ehdotuksia ja hyväksymisen kautta muutoksia.  Tämä saattaa olla ensimmäinen kerta prosessissa kun ryhmän jäsenet ylipäätään kohtaavat toisensa.
- Jos kappaleesta muodostuu sellainen, että se miellyttää kaikkia bändin jäseniä edes keskinkertaisesti, se yleensä jatkaa eloaan bändin soittolistalla. Jos joku jäsenistä ei oikein lämpeä kappaleelle tai siinä on jotain muuta vikaa flow'ssa, se yleensä unohdetaan.

- Bänditoiminnassa on paljon muitakin ns. luovia projekteja, kuten logot, tekstit, pukeutuminen, videot, keikat ja esiintyminen tai esimerkiksi levynkannet. Prosessi on samankaltainen monissa näistä, mutta käsittelen nyt vain kappaleiden kirjoittamista tiivistääkseni tekstiä.

Tähän prosessiin vaikuttaa Dundonin mainitsemat luovuuden esteet. Ensinnäkin itsensä ja tuotoksensa epäileminen ja epäröinti vaikuttaa jo sillä hetkellä kun ensimmäistä kertaa tartutaan instrumenttiin. "Onko tässä mitään järkeä, kun muut ovat kuitenkin parempia?" "Aina ennenkin tuotokseni on haukuttu, joten ne ovat huonoja nytkin." Heikkilän mukaan haluamme usein antaa sellaisen kuvan itsestämme, ettemme suvaitse virheitä tai että tuotoksemme on täydellistä. Tästä seuraa se, että emme voi lopulta ikinä näyttää ulospäin yhtään mitään. Riippumatta siitä kuinka hyvä oikeasti onkaan, itsessään ja toiminnassaan näkee aina virheitä, jonka lisäksi aina on myös mahdollisuus olla vähän parempi. Itseään kritisoi paljon helpommin kuin muita, jonka lisäksi mahdollinen ulkopuolelta tuleva kritiikki korostaa itsensä huonoksi tuntemista. Tahdomme välttää tätä.

Helposti lähdemme ratkaisemaan tilanteita aina samaa kaavaa noudattaen, koska siihen on totuttu ja se on toiminut ennenkin. Vaikka nykyinen toimintametodi kappaleiden rakentamiseen olisikin paras ja meille sopivin, on virkistävää ja kannattavaa välillä kokeilla toisenlaisia lähestymistapoja. Jos aloitammekin kappaleen luomisen sanoituksista, minkälaiseen lopputulokseen päädymme? Entä jos päätämme minkälainen rakenne kappaleella tulee olla tai että biisi alkaa vaikkapa soololla? Miten luova prosessi muuttuisi, jos suunnittelemme ensin julkaistavan albumin kokonaisuuden ja vasta sitten alamme pilkkoa sitä pienempiin osiin, pienempiin ideoihin, kappaleisiin, kappaleiden merkityksiin albumissa ja sitten vasta paneudumme niiden sanomaan, musiikilliseen sisältöön, kitarastemmoihin ja muihin yksityiskohtiin? Viimeisin lähestymistapa olisi nykyisestä mallista päinvastainen. Koetin tätä kerran, mutta sain vastustusta. Ongelma oli todennäköisesti siinä että ideoin albumin itsenäisesti ja sitten esittelin sen muille, vaikka olisi kannattanut ideoida albumia yhdessä. Meille on itseasiassa yhdessä yhden asian ideoiminen aika vierasta ja hankalaa. Aion silti tavoitella tällaista lähestymistapaa vielä uudemman kerran.

Kolmas este on ihmisten halu kontrolloida. Itse kun olen melko ulospäinsuuntautunut ja minua on anarkistiksikin sanottu, tykkään tehdä asioita eritavalla kuin muut. Varsinkin musiikillisessa toiminnassa ja kaikkessa siihen liittyvässä tahdon erottua. Mielelläni otattaisin yhtyeestämme genrestä poikkeavia promokuvia, koska koen että se auttaisi meitä erottumaan ja synnyttämään yleisössä mielenkiintoa. Haluan kontrolloida imagoamme. Ryhmässämme on kuitenkin jäseniä, jotka pyrkivät profiloitumaan totutunlaiseen muottiin: metalliyhtyeet poseeraavat yleensä ärjysti rivissä nahkatakit päällä ladonseinää vasten. Hekin haluavat kontrolloida imagoamme ja pysytellä jokseenkin samankaltaisina kilpailijoiden kanssa.

Puhuin esseen alussa erilaisista verteista. Omasta näkökulmastani ekstrovertin on helpompi olla luova. He ovat yleensä avoimia uusille ihmisille, asioille ja ajatuksille ja heidän on helpompi päästä tietyistä esteistä ylitse. Introvertit toisaalta pitävät paremmin pakkaa kasassa ja jalat maassa. Itse olen yleensä suuruudenhullu ja maalailen taivaalle suurenmoisia haavekuvia. Onneksi yhtyeessämme on myös heitä, jotka potkivat minut puujaloiltani ja laittavat kiipeämään niitä yhä uudestaan. Joudun ja pääsen lähestymään tilannetta erilaisista näkökulmista. Se vasta on luovaa jos joku.

Parempi ihmiselle

Kirja: How Toyota Became #1 - Leadership lessons from the worlds greatest car company
By: David Magee
Teema: Tuottavien asiakassuhteiden luominen
Pisteet: 3

-------------------------------------------

"The original Toyoda precepts (1935)

1. Be contributive to the development and welfare of the country by working together, regardless of position, in faithfully fulfilling your duties.
2. Be ahead of the times through endless creativity, inquisitiveness, and pursuit of improvement.
3. Be practical and avoid frivolity.
4. Be kind and generous; strive to create a warm, homelike atmosphere.
5. Be reverent, and show gratitude for things great and small in thought and deed." (s. 14)

"Toyodan alkuperäiset käskyt (1935)

1. Osallistu maasi kehitykseen ja hyvinvointiin työskentelemällä yhdessä, riippumatta asemastasi, uskollisesti täyttäen tehtäväsi.
2. Ole aikaasi edellä olemalla loputtomasti luova, utelias ja parannusta hakeva.
3. Ole käytännöllinen ja vältä kevytmielisyyttä.
4. Ole ystävällinen ja antelias; pyri luomaan lämmin ja kotoisa ilmapiiri.
5. Ole kunnioittava, osoita kiitollisuutta niin suurista kuin pienistäkin ajatuksista ja teoista." (Oma käännös)

------------

Toyota on yksi nykyisen maailman menestyvimpiä yrityksiä hyvästä syystä. Kaikki lähtee yrityksen olemassaolon motiiveista ja arvoista, siitä syystä miksi Toyotalla ylipäätään on yritystoimintaa. Ilmeisesti selkein yksittäinen ero lukemattomiin muihin yrityksiin on yrityksen erilainen näkökulma menestymiseen ja sen mittaamiseen.

Siinä missä perinteiset yritykset seuraavat myyntikatteita, vuoden liikevaihdon määrää, työllistettävien henkilöiden määrää tai muita perinteisiä rahallisia mittareita, Toyota tuntuu keskittyvän enemmän siihen kuinka se voi lisätä kansan hyvinvointia. Väkisinmyymisen sijaan Toyota tuntuu olevan aidosti kiinnostunut asiakkaansa tarpeista ja pyrkii aktiivisesti huolehtimaan niistä paremmin. Toyota asettaa ihmiset etusijalle ja sillä linjalle ei voi saada muuta kuin hyvää aikaiseksi.

Eräs vanha ohjenuora, jota olen oppinut noudattamaan on "Jos asia on tekemisen arvoinen, on se myös sen arvoinen, että se tehdään kunnolla." Toyota todennäköisesti allekirjoittaisi tämän lauseen, joskin muuttaisi loppuosan "...että se tehdään paremmin."

Toyota on maino esimerkki siitä miten asiat tehdään hyvin ja bisnes luistaa ilman että yrittäjät ja myyjät myyvät sielunsa Saatanalle. Olen päätynyt elämässäni tekemään erilaisia myyntitöitä, enkä ole niihin juuri ihastunut niiden syntisen asenteen vuoksi. Työnantajani on painostanut minua lähestymään asiakkaita ainoastaan rahankiilto silmissä. Asiakkaita on pitänyt työstää läpi liukuhihnalta suoraan kovalla kädellä rankkaamalla että irtooko tältä rahaa vai ei. Jos ei niin potku takapuoleen ja seuraava uhri eteen välittömästi.

Liiketoiminnan ollakseen kannattavaa myyjän tulee saada myyntihintana artikkelista enemmän kuin sen tuottamisessa on syntynyt kuluja. Tämä on myös ymmärrettävää, koska ostaja todennäköisesti arvostaa artikkelin tuottamiseksi nähtyä vaivaa ja mielellään maksaa siitä asianmukaisesti. Hakoteillä ollaan kuitenkin silloin kun myydään valheellisesti esimerkiksi huonolaatuisia tuotteita korkealaatuiseen hintaan. Vaikka asiakas toki itse päättää ostaako tuotteen ylihintaan, oma henkinen hyvinvointini ei kykene myymään viikossa käsiin hajoavaa tietokonetta kenellekkään.

Sen sijaan että pyrkisin myymään paskan tietokoneen mahdollisimman kovalla voitolla, pyrkisin tekemään paremman koneen, joka ei hajoa. Tämä on merkittävin ero Toyotan ja muiden välillä, ainakin David Mageen mukaan.

Kerroin eilen ystävälleni, että en tahdo tehdä markkinointia työkseni. Mutta tämä vaatinee tarkempaa määrittelyä. Oikeasti en tahdo esimerkiksi mainostoimistoon, johon tulee asiakkaita pyytämään itselleen lisää asiakkaita. En tahdo tilanteeseen, jossa koetan keksiä keinoja saada asiakasyritykseni näkyvämmäksi ja kilpailemaan siitä, kuka huutaa kovimpaan. En tahdo tilanteeseen, jossa valehtelen kuluttajalle tuotteesta tehdäkseni lisämyyntiä. En tahdo myydä tuotetta köyhälle tehden hänestä entistä köyhemmän vaan tahdon tehdä hänestä rikkaamman. Kun liiketoimintaa tehdään eettisesti toimivalta pohjalta, jokainen myynti on win-win.

Sen sijaan teen mielelläni markkinointia, jossa otetaan ihmiset aidosti huomioon ilman myyntitavotteita. Tämä vaatii luovuutta, uteliaisuutta ja yhdessä tekemistä. Tämä vaatii käytännöllisyyttä, ystävällisyyttä ja kunnioitusta toisia ihmisiä, asioita ja maailmaa kohtaan. Toyota Motor Company Ltd on perustajansa Sakichi Toyodan ohjeita noudattaen mukaillut tällaista ajatusmallia jo 80 vuotta. Sinä aikana yritys on pääsääntöisesti ainoastaan kasvanut, eikä ole kokenut yhtäkään merkittävää notkahdusta myynnissä.

Sakichi Toyoda ajatteleekin mielestäni oikein, ilmoittaessaan toimintansa syyn olevan myyntituloksen sijaan ihmisten (elämän) parantaminen luovan yritystoiminnan voimin.

"Markkinoinnin" koulutusohjelmat ja työpaikat maailmanlaajuisesti voisikin muuttaa nimelle "Ihmiset" ja lähestyä asiaa ihmisten näkökulmasta. Rahalla ei tee mitään ilman ihmistä. Ihmisellä tekee paljon ilman rahaakin.

Miksi tehdä hybridiauto? Ei siksi että sillä tavoitettaisiin uusia markkinoita ja tehtäisiin lisää myyntiä, vaan siksi että hybridi on parempi luonnolle ja siten myös parempi ihmiselle.

Toyota rulaa. Tämä ei ole mainos, tämä on tunnustus hyvästä työstä.

Erilainen kaikkeus

Kirja: Kaiken käsikirja
BY: Esko Valtaoja
Teema: Liiketoimintaympäristön tuntemus
Points: 2

---------------------
Maailmassa on totuuksia vähintään yhtä paljon kuin ihmisiä. Tai itseasiassa totuuksia lienee vähintään yhtä paljon kuin kaikkia eläviä ja kokevia organismeja. Jokainen kokee maailman omalla tavallaan omasta näkökulmastaan, mutta mitä totuus ja todellisuus oikeastaan on ja mistä tiedämme mikä totuus on oikea totuus? Totuus on subjektiivinen käsite, oli kyse sitten maapallon muodosta, painovoiman olemassaolosta, työpäivän pituudesta tai Elvis Presleyn Love Me Tender -kappaleen nautittavuudesta.

Jokainen ymmärtää varmasti, että kaikki eivät pidä samanlaisesta musiikista ja siksi väite "Tää biisi on hyvä" ei ole kaikkien kuulioiden kohdalla totta. Osalle se taas on kiistaton totuus. Jotkut sanovat, että tällaisista makuasioista ei kannata kiistellä, kun taas toiset sanovat makuasioiden olevan ainoa asia mistä ylipäätään voi kiistellä, koska muut kuin makuasiat ovat järkähtämättömästi totta ja kiinteitä eikä niistä siis voi kiistellä. Mutta totuus (heh) on se, että kaikki kokemamme, näkemämme ja tieteellä mittaamamme suodattuu käsitykseemme omien rajallisten aistimisvälineidemme kautta. Meidän "totuutemme" on siis ainoastaan meidän ihmisenä kykenemiemme havaintojen summa.

Esko Valtaoja, kirjassaan 'Kaiken käsikirja' kuvailee huomattavasti hienommilla sanoilla yksinkertaista esimerkkiä vedestä: Kun nostamme käsillämme lammesta vettä, se tuntuu kylmältä ja märältä käsien ihoa vasten. Vedellä voi sammuttaa janonsa, vedellä voi myös sammuttaa tulipaloja.
Vesi koostuu kuitenkin pikkuriikkisistä partikkeleista, H2O-molekyyleistä eli esiintymästä alkuainerykelmiä. Nämä eri alkuaikeita edustavat atomit koostuvat protoneista ja neuroneista ja niiden jatkuvasta liikkeestä suhteessa toisiinsa. Protonit eivät ole kylmiä tai märkiä eikä neuronit sammuta janoani. Itseasiassa tulikin muodostuu näistä ainesosista - samoista aineista mistä sen sammuttavat vesimolekyylit. Mikä sitten aiheuttaa kylmän ja märän? Tähän on varmasti jokin tieteellisempikin selitys, mutta vastaan että ihmisyytemme.

Jos ylläolevassa tekstissä on fysiikan tai kemian ymmärtäjien mukaan ongelmia, oikaiskaa minua vapaasti. Sille on syynsä että skippasin ne luennot heti kun mahdollista. Tämä on kuitenkin minun totuuteni tällä hetkellä.

Jos puu kaatuu metsässä, eikä ketään ole kuulemassa, kuuluuko siitä ääni? Kyllä tai ei, mistä tiedät?

Tutkijat ovat osoittaneet lukuisilla testeillä, että ihmismieli pystyy luomaan kokemuksia lähes mistä tahansa ilman että sitä oikeasti tapahtuu. Eräänä mielenkiintoisena kokeena nostettakoon esiin koe, jossa koehenkilö saadaan kokemaan kuminen käsi omaksi kädekseen. Aiheesta video alla.

Mitä tämä tarkoittaa liiketoimintaympäristön tuntemuksen kannalta? Erittäin hyvä kysymys. Ensinhän meidän pitäisi määritellä sanat liiketoiminta, ympäristö ja tuntemus. Huomaisimme kuitenkin äkkiä, että määrittelemme nämä sanat toisilla sanoilla, jotka vaatisivat jälleen määrittelyä. Jokainen meistä ajattelee eri asiaa kun pöydälle nostetaan esimerkiksi sana "sika". Entä miten asiat määritellään toisilla kielillä, toisilla käsitemaailmoilla? Entä viittomankielellä? Miten kuvailisit sikaa kuvitteelliselle henkilölle, joka on kuuro ja sokea eikä pysty tuntemaan kosketusta tai haistamaan? Et voi käyttää sanoja, et osoittaa maassa möyrivää karjua, et antamaan mini-sikaa pideltäväksi tai edes toivoa, että tuoksu paljastaisi olennon. Tämä henkilö ei kykene havaitsemaan tai käsittämään sikaa millään tavalla ja siksi se sisälly hänen maailmankäsitykseensä tai näkemykseensä totuudesta. Itseasiassa tämä henkilö ei pystyisi havaitsemaan sinuakaan, vaikka sinä havaitsisit hänet.

En poistanut tältä kuvitteelliselta henkilöltä kuitenkaan puhe-kykyä. Kuinka absurdilta tuntuisi ajatus siitä että leijut pimeässä tyhjyydessä ilman minkäänlaisia ärsykkeitä ympäristöstä, mutta voit yhä huutaa tuskasi tyhjyyteen? Et kuitenkaan kuulisi sitä huutoa, koska olisit kuuro. Olisit pelkkä tuskaasi ikuisesti turhaan huutava ihmissielu. Niin. Ehkä se ei olekaan niin kaukana todellisuudesta kuin luulemme.

Meiltä voi poistaa aistimuksia helposti, mutta mitä jos niitä lisättäisiinkin? Millä tavalla aistisit maailmaa? Kuinka koet esimerkiksi edessäsi olevan ruudun olemassaolon? Entä jos meillä olisikin viiden aistin (näkö, kuulo, haju, maku, tunto) sijaan kuusi, seitsemän tai kahdeksan aistia? Mitä aisteja ne olisivat? Minkälainen todellisuutemme silloin olisi?

Erilainen ainakin.

Maailma on kaikille erilainen. Se on hyvä ymmärtää liiketoimintaympäristöstä.

Sisäisen motivaation johtaminen

Kirja: Taitolajina työ - Johtaminen ja sisäinen motivaatio
Kirjoittanut: Liukkonen, Jaakkola, Kataja
Teema: Johtaminen ja yrittäjyys
Pojot: No vähintään 3.
-------------------------------

Koska sisäinen motivaatio on monessa tekemisessä ja johtamisessa ainoa aidosti tulosta aikaansaava tekijä, synnytin siitä motivoituneena seuraavan humpan: