Kirjailija: Marjo-Riitta Ristikangas & Leni Grünbaum
Luettu: Syyskuu 2014
Opintoteema: Johtaminen ja yrittäjyys
--------------------
Valmentajuudesta ja tiimeistä lukeminen on itseasiassa erittäin tylsää ja puuduttavaa siinä vaiheessa kun on elänyt viimeiset neljä vuotta maailmassa, jossa näitä arvoja arvostetaan ja ylläpidetään arkipäiväisesti. Koetin kuitenkin löytää teoksesta ehkä uusia näkökulmia tähän asetteluun ja löysinkin mieleni sopukoista erään tiimin, jota omalla tavallaan johdan: Eeva-orkesteri.
Eeva-orkesterin johtamisrakenne on täysin epävirallinen, mutta on muodostunut sellaiseksi, jossa kaikilla on kaikkeen yhtä paljon valtaa ja asioista päätetään käytännössä demokraattisesti. Ainoana perustajajäsenenä ja eräänä aktiivisimmista toimijoista minulla on kuitenkin havaittavissa tietynlaista sanan painoarvoa. Koen välillä työntäväni yhtyeen muita toimijoita eteenpäin ja toimivani tietynlaisena epävirallisena johtohahmona.
Jaottelin aiheesta syntyneet kysymykset seuraaviin kokonaiskysymyksiin: Miten johdan yhtyettä? Miten saan yksilöt tunnistamaan vahvuutensa, hyödyntämään ja kehittämään niitä? Miten johdan itseäni? Miten vien omia ideoitani yhteisiksi tavoitteiksi ja saan yhtyeen toteuttamaan niitä yhdessä ja innostuneena?
Miten johdan yhtyettä?
Yhtyeen johtamisessa ja kehittämisessä tulee ottaa huomioon sen täysin epähierarkinen rakenne. Jokaisella on yhtä paljon sananvaltaa siitä mitä tehdään ja mitä ja millaisia ns. ’tuotteita’ valmistetaan. Jokaisella on myös mahdollisuus romuttaa kaikki tuotokset ja asetelmat omalla toiminnallaan niin halutessaan. Jokaisella on kuitenkin myös omat vahvuutensa ja erikois-osaamisensa. Selkeiten tämä näkyy tiettyyn soittimeen erikoistumisena, mutta on havaittavissa myös luovien taitojen erikoistumista. Toisena johdettavana osapuolena on kokonaisuuden hallinta, koko yhtyeen vieminen yhteiseen suuntaan. Olen päässyt tutustumaan yhtyeen jäseniin tai ’työntekijöihin’, heidän taitoihinsa, tietoihinsa ja mielihaluihinsa jäsenestä riippuen jo neljästä kahdeksaan vuotta, joten minulla alkaa olla jonkinlaista käsitystä heidän kykenevyydestään tehdä ’työnsä’ sekä heidän luovista taidoistaan.
Tilanne on myös siitä poikkeava verrattuna normaaliin työmaailmaan, että kaikki jäsenet osallistuvat toimintaan vapaa-ehtoisesti ns. ’työn ilosta’ eikä rahallista tai muuta korvausta ole oletettavissa. Kaikki jäsenet ovat myös ensisijaisesti keskenään ystäviä ja vasta sen jälkeen yhtye. Jonain päivänä tämä yhtye saattaa kuitenkin olla jopa osakeyhtiö, joten sen hyvinvoinnista ja menestyksestä tulee pitää huolta.
Miten saan yksilöt tunnistamaan vahvuutensa sekä hyödyntämään ja kehittämään niitä?
”Yksilöiden kanssa valmentavan esimiehen ydintaidot lähtevät uskosta toisen potentiaaliin ja mahdollisuuksin. Se on välttämätöntä, jotta voi kannustaa toista ja auttaa häntä kasvamaan ja kehittymään.” (s. 32) Erityisesti musiikkimaailmassa aloittelevien muusikoiden on siedettävä paljon sitä, että lukematon määrä kollegoita on työssään huomattavasti parempia kuin tuore muusikon-alku. Työssään voi tehdä rehellisesti parhaansa ja jopa ylittää itsensä sekä olla työn jälkeen erittäin tyytyväinen, mutta masentua samantien kun huomaa jonkun tekevän samaa työtä paremmin ja hylätä äsken hyväksi kokemansa työn.
Aion Ristikangas & Grünbaumin ohjeistuksen mukaan ottaa yksilöiden kyvykkyyden huomioon entistä paremmin. Tahdon osallistaa jäseniä enemmän, delegoida ja tuottaa yhdessä. Olen haastanut jäseniä luomaan ja ’valmistamaan’ tuotteita tai niiden osia. Olen kiinnostunut heidän aikaansaannoksistaan ja ideoistaan. Kysyn heidän mielipidettään siitä mitä meidän pitäisi tehdä sekä siitä miten minun tulisi heidän mielestään toimia sekä kuuntelen heidän vastauksiaan. Parhaani mukaan myös muistutan yksilöidemme kykeneväisyyksistä ja yhtye-kokonaisuuden potentiaalista sekä innostan pyrkimään kohti parempaa ja laadukkaampaa tulosta sekä sen todentamista. ’Valmentava esimies’ teos mainitsee juurikin nämä keinot valmentavan esimiehen ydintaidoiksi yksilön potentiaalin hyödyntämiseen: Kiinnostu, Innosta, Haasta, Kuuntele, Kysy, Vaali potentiaalia. (s.32)
Innostaminen on näistä kenties vaikein ja eniten petrausta vaativa. Nämäkin sanat tarkoittavat silti vain sitä, että tiedostan mitä tulisi tehdä tai saavuttaa, mutta en tiedä miten tehdä sitä.
Yhtyeen tämänhetkinen kokoonpano muodostuu kuitenkin toisiaan täydentävistä tekijöistä. Jokaisella on taitoja, joita toisilla ei ole, mutta kokonaisuus tarvitsee. Meidän tuleekin yhdessä sopia yhteisistä tavotteista ja toiveista sekä siitä miten niihin pyritään. Tähän muodostunee luonnostaan ihmisten vahvuuksien kautta työnjako ja -järjestys: ”Teemme mielellämme asioita, jotka ovat meille helppoja ja mukavia. Helppous liittyy vahvuuteen ja osaamiseen.” (s. 33) Johtotehtäväkseni noussee siis kommunikaation luominen ja ylläpitäminen yhteisten tavotteiden selvittämiseksi. Tällä tavoin sekä minä että muut saisivat omia ideoitaan muutettua yhteisiksi tavoitteiksi ja oletettavasti niitä toteutettaisiin innokkaasti, jokaisen kokiessa yhteisten tavotteiden olevan myös omia henkilökohtaisia tavotteitaan.
Miten johdan itseäni?
Hyvänä lähtökohtana itsensä johtamiseen tulee pitää positiivista asennetta:
”Positiivinen asenne antaa voimaa ja itsetuntoa yrittää asioita, joita ei aikaisemmin osannut. Itseluottamus kasvaa.”
Paras tapa saada itsensä toimimaan jonkin asian puolesta, on olla aidosti kiinnostunut aiheesta sekä asennoitua siihen positiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Olen todentanut tämän toteutuvan aiemminkin, joten se tulee toimimaan myös tulevaisuudessa. Koko musiikkiharrastukseni ja yhtyetoimintani sekä sen johtaminen perustuu omaan henkilökohtaiseen mielenkiintoon ja pelottomuuteen kohdata haasteita. Tämän vuoksi olen havainnut sekä omassa että yhtyeen muiden jäsenten toiminnassa huomattavaa kehitystä.
Positiivinen asennoituminen auttaa myös epämielenkiintoisten aiheiden kohtaamisessa, kuten esimerkiksi kirja-esseiden kirjoittaminen. Positiivinen asennoituminen nimittäin muuttaa ajatuksen ”Minun on pakko lukea joku kirja” ajatukseen ”Tahdon oppia tänään jotain uutta”. Tämä on saanut minut työskentelemään näiden kirja-esseiden parissa huomattavia määriä.
Tahdon myös huomauttaa negatiivisen asenteen vaikutukset. Esimerkiksi entisen osuuskuntani Osuuskunta Kiintopisteen jäsenistä useilla tuntui olevan erittäin negatiivinen mielikuva omista ja muiden kykeneväisyyksistä sekä uusien haasteiden kohtaamisesta ja niistä oppimisesta. Tämä loi yhteisiin tapaamisiin jatkuvaa kinastelua ja turhaa hampaiden kiristelyä. Oikeanlaisella asennoitumisella haasteisiin niin yksilöt kuin ryhmätkin pystyvät toteuttamaan huimia saavutuksia.
Mielestäni Vincent Van Gogh tiivistää hyvän tavan suhtautua haasteisiin erinomaisesti:
”Jos kuulet sisäisen äänen, joka sanoo ’sinä et osaa maalata’, jatka kaikin mokomin maalaamista – ja pian se ääni vaikenee.” (Vincent Van Gogh) (s. 35)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti