Get out and do something!

Kirja:  The Knowledge Creating Company - How Japanese companies create the dynamics of innovation
Kirjailija: Ikujiro Nonaka, Hirotaka Takeuchi
Aihe: Johtaminen ja yrittäjyys (engl.)
Pojot: 3


Nonaka ja Hirotaka esittelevät teoksessaan erilaisia tapoja käsittää ja käsitellä tietoa. He korostavat hiljaisen tiedon ja täsmällisen tiedon eroa ja niiden välistä vuorovaikutusta. Hiljainen tieto (tacit information) on sellaista tietoa, mitä ei yleensä ole kirjoitettu ylös taikka puhuttu työpaikoilla koska sen rehelliseen käsittelemiseen ei ole sanoja. Hiljaista tietoa saatetaan käsitellä usein vertauskuvilla tai analogioilla. Yleisimmin hiljainen tieto välittyy kuitenkin hiljaisesti: katselemalla, kuuntelemalla ja oppimalla. Monkey see, monkey do.

Täsmällinen tieto (explicit information) taasen on kirjailijoiden mukaan selkeää ja tarkasti mitattavaa tietoa, esimerkiksi 1+1 = 2. Monkey is told, monkey knows.

Näiden tietämisen tyylien vuorovaikutus on kuitenkin tämänkin esseen keskiössä. Minulle ja muille Saitemiassa opiskeleville on brand-campit, osuuskunnan treenit ja muut yhteisleikit varmasti tulleet tutuksi. Samankaltaisia toimistosta irtautumiseen pyrkiviä päiviä kehoittavat myös japanilaiset bisnesmiehet. Kaiken ytimessä on uuden tiedon ja innovaatioiden luominen.

Teoksessa esitelty tiedon kehittymiseen tähtäävä tietospiraali alkaa sosialisoimisesta eli siitä että tehdään yhdessä jotain sekä nähdään ja tehdään yhdessä jotain. Seuraavaksi keskustellaan siitä mitä tehdään, nähdään ja opitaan. Kolmantena yhdistetään opittu tieto jo olemassa olevaan tietoon ja neljäntenä hyödynnetään ja toteutetaan uusia opittuja asioita. Kun toteutetaan uusia asioita, on taas uutta koettavaa ja kierros alkaa alusta. Monkey see, monkey talk about what see, monkey understand what see, monkey do better. Koetaan, puhutaan, ymmärretään, tehdään paremmin.

Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa Eeva -orkesterin jäsenet lähtevät yhdessä tuumin katsomaan suosikkiyhtyeensä esiintymistä. Keikalla nautitaan hienosta musisoinnista ja mahtavasta lavakarismasta. Jokainen kokee näkemänsä esiintymisen hiukan eri tavalla, osittain siksi että orkesterin jäsenet ovat erikoistuneet kukin eri alalle. Keikan jälkeen jutellaan nähdystä ja koetusta. Nerokkaat sävellystyöt, jytäävät kompit, miellyttävällä tavalla keikkuva tukka tai hame kaikki tulevat puheeksi ja herättävät keskustelua ja mielipiteitä. Oma kitaristimme on saattanut havaita esiintyneen rumpalin soittavan tietyllä tavalla joka tukee esiintyneen kitaristin työskentelyä. Oma rumpalimme ottaa tiedosta vaarin ja yhdistää uuden ajatuksen olemassaoleviin taitoihinsa. Lopputuloksena sekä oman rumpalimme että kitaristimme työ helpottuu ja tuotannon laatu nousee edistäen luonnollisesti koko orkesterin hyvinvointia.


On kuitenkin tiettyjä seikkoja, jotka edistävät yhdessä tekemisen ja kokemisen hyödyllisyyttä.
- Tarkoitus
- Autonomia
- Vaihtelu ja luova kaaos
- Tarpeettomuus
- Tarvittava monipuolisuus

Koko oppimisen ja tietämisen tavoittelu kulminoituu oppimisen tarkoitukseen ja tavoitteeseen. Miksi me tehdään tätä mitä me tehdään? Tavoitteena voi toimia jonkinlainen visio tietynlaisesta toiminnasta tai yksinkertaisesti selkeä mitattava tavoite. Ilman jonkinlaista päämäärää ja syytä oppia, oppimista tapahtuu heikosti. Oleellista on myös se, että päämäärä ja tekemisen tarkoitus on yhteinen. Ainoastaan silloin voidaan yhdessä tavoitella yhteistä oppimista ja menestystä. Eevan olemassaolon tarkoitus on luoda musiikkia, josta Eevan jäsenet ja mahdollisesti ympäristökin nauttii.

Jos yhteisen tavoitteen kuitenkin päättää joku muu ja komentaa sinut tavoittelemaan sitä haluamallaan tavalla, ei tueta yksilön tarvitsemaa autonomiaa. "Sallimalla autonomisesti toimimisen, organisaatio saattaa lisätä uusien odottamattomien mahdollisuuksien esittelemisen todennäköisyyttä." (s. 75, oma suomennos) Sallimalla siis työntekijöiden ajatella ja toimia itse, he todennäköisesti myös tekevät niin. Keikkalle osallistuessaan Eevan jäsenet saavat jokainen tehdä, kuulla ja nähdä mitä itse parhaaksi kokevat.

Vaihtelua kannattaa myös tukea, koska se virkistää. Siirtymällä arkisesta toimistossa puurtamisesta esimerkiksi pelaamaan golfia tai katselemaan tähtitaivasta rikotaan totuttuja käyttäytymistapoja ja rutiineja, jotka sitovat ihmisiä ja ajatuksia turhiin rajoihin. Kun ympäristöä muutetaan, asioihin ja aiempiin ongelmiin saattaa suhtautua aivan uudella tavalla. Siksi Eeva -orkesteri kävi nauttimassa keikasta, eikä vääntänyt väkisin bändikämpällä. Samanlaista vaihtelua saadaan luomalla kaaosta esittelemällä keinotekoisia ongelmatilanteita, joissa muuttuneisiin olosuhteisiin tulee reagoida, ymmärtää ongelmat ja tehdä mahdollisia korjausliikkeitä.

Tarpeettomuudella tässä tapauksessa tarkoitetaan tietoa, joka ei juuri nyt ole ajankohtaista. Keskustelussa esiintymisen jälkeen saatetaan nostaa esille esimerkiksi esiintymisasut tai viehättävä bändiä valokuvannut neito, jotka ovat mielenkiintoisia aiheita, mutta eivät avain-asemassa kun koitetaan luoda nautinnollista musiikkia. Tämäkin tieto on kuitenkin hyvä jakaa, koska tiedolle voi myöhemmin tulla hyötykäyttöä. Jos Eevan musiikki tulevaisuudessa myy hyvin, on hyvä tietää mistä löytyy asiansa osaava valokuvaaja.

Tehokkaasti oppiva ryhmä on myös taustaltaan monipuolinen. Täysin samankaltaiset mielipiteet, mielenkiinnon kohteet ja käytöksen omaavat henkilöt kokevat tapahtumia varmasti melko samoin tavoin ja havainnot ovat hyvin samankaltaisia. Kun ryhmässä on variaatiota ja monipuolisuutta, esimerkiksi eri alojen ammattilaisia ja eri yhteiskuntaluokista tulevia henkilöitä, ryhmä havaitsee erilaisempia asioita ja todennäköisesti myös enemmän. Monipuolisuus on siis rikkaus.

Tiivistääkseni, edistääksemme tiedon kehittymistä, sen liikkumista ja yleisesti ottaen koko toimintaamme, meidän tulee nähdä, tehdä ja kokea sekä keskustella siitä mitä koemme. Poikkeamalla totutuista käytänteistä esimerkiksi ympäristöä vaihtamalla asioita on helpompi tarkastella ns. laatikon ulkopuolelta. Kaikesta kannattaa keskustella, koska kaikkien ajatuksissa voi olla kultahippuja.